reklamointi

Katsaus vuoteen 2016

Tammikuun ollessa vielä käynnissä, ajattelimme tehdä pienen katsauksen vielä viime vuoteen ja kertoa hiukan tarkemmin, millaisia ongelmia meillä oli taloprojektin alkuvaiheessa. Jonkin verran niistä kirjoittelimmekin viime keväänä ja tekstit löytyvät avainsanojan pystytys ja reklamointi alta. Onneksi nyt ollaan jo päästy kunnolla sisätöihin saakka ja muuttokin on edessä (toivottavasti) tänä vuonna.

Tiesimme etukäteen, miten suuri merkitys urakoitsijan osaamisella on talon pystytyksen onnistumisessa. Pystytysporukan pitikin olla kokenut ja osaava, toisin kuitenkin kävi. Suurin ongelma urakassa oli lopulta se, että katon harja ei ollut linjassa vaan nousi päätyjä kohti, päätyräystäiden vasat asennettiin toisin kuin piirustuksissa ja lisäksi edestä päin katsottuna talon etunurkan alin hirsi oli irti sokkelista. Katon ongelmiin vaikutti tietysti sekin, että päätyelementit koottiin vasta työmaalla, eikä niitä toimitettu elementteinä työmaalle, mutta tämä on talotehtaan päätös, ei rakennuttajan. Vaikka pystytysporukan ja vastaavan mestarin kanssa käytiin läpi, miten tehdään, ei lopputulos tai korjaukset vastanneet sovittua. Sekin tuli huomattua, että urakoitsijoilta löytyy selityksiä moniin seikkoihin, mutta selitysten uskomisen sijaan on parempi käydä läpi työnjälki, eikä uskoa pelkkään puheeseen. Kuvat sekä katosta että nurkasta löytyvät tästä tekstistä.

Toisaalta näiden seikkojen lisäksi pystytyksessä oli monta muutakin ongelmaa heti alusta saakka. Yksi hyvä kysymys onkin, tarvitaanko työmaalla joku seuraamaan eri työvaiheiden toteutusta vai luotetaanko siihen, että pystyttäjät/urakoitsijat hoitavat urakkansa sovitusti? Meidän tapauksessamme oli hyvä, että A:n isä seurasi muutamina päivinä pystytyksen etenemistä ja työn jälkeä. Pystyttäjillä on nimittäin mahdollisuus tehdä aivan mitä tahansa, jos kukaan ei ole paikalla. Meillä tämä konkretisoitui esimerkiksi niin, että yksi hirsi jäi pystytyksessä työkoneen alle ja siitä lohkesi pala. Jos tilannetta ei olisi nähty, olisi vaurioitunut hirsi laitettu taloon paikoilleen. Lopulta vastaavan mestarinkin kommentoitua asiaa, pystyttäjä tilasi uuden hirren vaurioituneen tilalle. Mutta miten paljon tässäkin oli kiinni siitä, että meillä oli valvova silmäpari paikalla. Ei nimittäin olisi nyt mukava katsella vioittunutta hirttä seinässä.

Toinen kysymys on vastuu työturvallisuudesta. Pystytysurakkaan sisältyivät telineet ym. tarvittavat työvälineet, eli meidän ei rakennuttajina tarvinnut telineitä pystytysvaiheessa työmaalle hankkia. Mutta tämäkään ei mennyt ihan niin kuin meidän mielestämme olisi pitänyt. Työvälineet eivät täyttäneet turvallisuusvaatimuksia ja hirsikehikon pystytyksen aikana käytettiin ainoastaan nojatikkoja ja a-tikkaita, jotka olivat lisäksi parhaat päivänsä nähneet. Lisäksi puutteellisten suojien vuoksi tikkaat aiheuttivat myös jälkiä hirsiin. Rakennustelineet tulivat työmaalle vasta kun katon tekeminen alkoi, mutta telineissä ei ollut kaiteita, vinotukia eikä portaita. Pohdimmekin näin jälkikäteen, olisiko jo viimeistään tässä vaiheessa pitänyt  ilmoittaa, ettei työtä voida jatkaa, jos välineet eivät täytä kaikkia määräyksiä, sillä vastuuhan lopulta taitaa olla rakennuttajan, jos jotain olisi työmaalla sattunut. Jos telineet sisältyvät urakkaan, pitäisi niiden meidän mielestämme itsestään selvästi täyttää työturvallisuusmääräykset.

Tällaiset tikkaat eivät taida täyttää nykyajan työturvallisuusmääräyksiä.

Valitettavan usein urakoitsijoita vaivaava ongelma taitaa nykyään olla yleinen huolimattomuus ja piittaamattomuus, joka näkyi meillä koko pystytyksen ajan. Varsinkin hirsitaloa rakennettaessa on tietysti ymmärrettävää, että hirsiin voi pieniä kolhuja tulla kuljetuksen ja pystytyksen aikana, mutta se, että esimerkiksi pystytyksen yhteydessä lyödään hirren päähän moukarin jälki tai aiheutetaan naarmuja tikkailla tai naulaisia laudoilla, ei mielestämme ole asiallista, hirrethän ovat jo rakennuttajan omaisuutta ja kolhuja on vaikea jälkikäteen peittää. Yksi ihmetystä aiheuttanut seikka oli myös se, että ikkunapuitteita sahatessa purujen annettiin valua sisätäyttöön. Olimme jo syksyllä laittaneet pressut sokkelin sisäpuolelle, mutta niitä käärittiin pystytyksen aikana pois mahdollisen liukkauden vuoksi. Siinä vaiheessa, kun ikkuna-aukkoja sahattiin, olisi kuitenkin urakoitsijan tullut suojata sisätäyttö pressuilla (joita siis oli enemmän kuin tarpeeksi käden ulottuvilla), sillä itsestään selväähän on, ettei sisätäyttöön todellakaan kuulu jättää valtavaa määrää lahoavaa ainesta. Ikkuna-aukkoja ei myöskään suojattu sahatessa ja talon sisäpuolella on ikkuna-aukkojen ympärille jäänyt teräketjuöljyä, joka nyt vaikeuttaa esimerkiksi höyrynsulkuteippien pysymistä. Onkohan yleinenkin tapa hirsitalorakentamisessa, että puruja siivotaan sisätäytöstä ja öljyä pyyhitään pois hirsistä jälkikäteen?

Vaikka olisi kuinka kiire, ei uskoisi, että ammattilainen saa tällaista jatkosta aikaan millään.

Vaikka olisi kuinka kiire, ei uskoisi, että ammattilainen saa tällaista jatkosta aikaan millään. Eikä tämä ole ainoa tämäntyyppinen esimerkki, joka työmaalta löytyi.

Puruja pääsi sisätäytön sekaan lumesta ja osin alla olleista pressuista huolimatta. Ei ihan pieni työ siivota puruja pois ikkunoiden alta.

Puruja pääsi sisätäytön sekaan lumesta ja osin alla olleista pressuista huolimatta. Ei ollut ihan pieni työ siivota puruja pois ikkunoiden alta.

Kun ongelmia ilmenee, tulee ratkaistavaksi se, kuka vastaa korjauksista. Me reklamoimme pystytyksestä, purimme urakkasopimusta ja reklamoiduista seikoista päästiin sopuun. Rakennuttaja on kuitenkin ongelmatapauksissa puun ja kuoren välissä, sillä urakoitsijalla on oikeus korjata virheensä. Reklamointi on myös aikaa vievää, esimerkiksi me erittelimme monet pienimmätkin seikat, jotta kokonaisuus hahmottuisi. Jos kaikki olisi sujunut kuten pitää, ei tietenkään aivan pienistä asioista olisi tarvinnut huomautella. Mieleen on jäänyt myös se, miten meille sanottiin, että henkilökemiat eivät aina ole menneet pystyttäjien kanssa yksiin, mutta muita ongelmia ei juuri ole ollut. Meillä ei ainakaan olisi ollut henkilökemiassa valittamista, jos työnjälki olisi ollut sitä, mitä sen piti olla ja urakoitsijan puheisiin olisi ollut luottaminen. Olisimme myös hyväksyneet, että toinen urakoitsija tulee jatkamaan työn loppuun ja tekemään tarvittavat korjaukset, mutta tämä ei onnistunut. Onneksi osaamista löytyi itseltä ja korjaukset tehtiinkin lopulta itse vaikka aikataulua se kaiken muun lisäksi venyttikin.

Kuten sanottu, onneksi korjaukset saatiin tehtyä, peltikatto paikoilleen ja lattiakin ehdittiin valaa kesän aikana. Pahin sotku saatiin siis jätettyä taakse, eikä rakenteellisia vikoja talossa pitäisi olla. Luottamus rakennusalan ammattilaisiin ei kuitenkaan vahvistunut. Onneksi suunnitelmissa oli alkujaankin tehdä mahdollisimman paljon omin voimin, sillä kovin helposti emme enää ulkopuolisia tähän projektiin palkkaa. Mielestämme toimimme ihan oikein, kun purimme urakkasopimusta ja reklamoimme työnjäljestä ja niin kannattaa mielestämme myös muiden tarvittaessa tehdä. Emme viitsi edes ajatella, miten peltikatto olisi asennettu, kun pohjatyöt oli tehty huolimattomasti. Muutama naarmu hirsissä tai moka, joka korjataan, ei projektia tai luottamusta kaada, mutta meille kasautui niin monta eri ongelmaa, joita ei oltu edes halukkaita korjaamaan sovitusti. Jos jotain hyvääkin, ei sähköreikiä sentään tapitettu umpeen, kuten joskus hirsitaloissa on ilmeisesi käynyt.

Pohdimmekin, oliko talomme pystytys jonkinlainen maanantaikappale, vaikka toisaalta hieman mietityttää sekin, ovatko muutkaan urakoitsijan pystytykset voineet sujua aivan loistavasti, sillä sen verran monenlaista huomautettavaa tästä urakasta löytyi. Huono selitys ainakin on se, että pystytys tapahtui talviaikaan ja sääolot olivat vaihtelevia.

Toivottavasti moni muu rakennusprojekti käynnistyy huomattavasti sujuvammin, eikä näin monen mutkan kautta kuin meillä.

Mainokset

Vuorilautojen asennusta

Lattia valun jälkeen pääsimme ulkovuorilautojen asennukseen. A:n ja apujoukkojen kesäloman jatkui vielä tämän elokuun toisen viikon, joten työtkin edistyivät tavallista nopeammin, kun lomalaiset pystyivät olemaan raksalla aamusta iltaan.

Ikkunoiden viimeistely ulkopäin vaikuttaa paljon talon ulkonäköön. Nyt kesken on enää olohuoneen suuri ikkuna, josta puuttuvat ikkunapellit. Viallinen olohuoneen ikkunaelementti käytiin vaihtamassa tällä viikolla, joten sekin on nyt pois päiväjärjestyksestä. Kun tietää, että ikkuna on vaihdettu, huomaa silikonisaumoista, että niissä on jonkin verran teollista saumaa enemmän epätasaisuutta, mutta tuskinpa sitä tietämättään osaa edes katsoa. Vuorilautojen asennus vei aikaa yllättävänkin paljon, sillä näperreltävää riitti, jotta kaikki osat saatiin soviteltua paikoilleen. Hirret ovat joka kerroksessa myös jonkin verran eri tasossa, joka piti huomioida levikelautojen/smyygien asennuksessa.

Meillä ikkunat ja vuorilaudat kuuluivat talotoimitukseen ja valitsimme vuorilaudoiksi melko yksinkertaisen mallin. Ikkunapeltien väriksi tuli katon mukaisesti tumman harmaa. Vuorilaudat päätettiin maalata valkoisiksi, eikä lopputulos aivan pahalta näytä, vaikka seinätkin ovat vaaleat. Kuultoväri kuitenkin eroaa sen verran peittävän valkoisesta, että ikkunat kyllä erottuvat.

Ikkuna-aukot päädyimme eristämään sivuilta ja alta uretaanilla ja päällä oleva painumisvara tullaan eristämään pellavaeristeellä. Uretaanilla ikkunoiden eristäminen on nopeaa ja toivottavasti myös lopputulos on tiivis.

Ikkunat talon takana

Ikkunat talon takana

Pääty ikkunat

Talon päädyssä olevat ikkunat

Myös terassin ovet oli tarkoitus laittaa paikoilleen, mutta miten kävikään. Vääränlaiset ovethan meille oli toimitettu. Emmekä tietenkään yhtään aikaisemmin alkaneet purkaa pakettia, että tämä olisi selvinnyt hieman aikaisemmin kuin juuri silloin kun ovet piti laittaa paikoilleen. Onneksi tilausvahvistuksessa oli merkittynä oikeat ovet, joten nyt odottelemme niitä saapuviksi.

Vielä ulkona riittää jonkin verran maalausta, ovien asentamista (sitten kun ne saapuvat) ja terassin laudoitusta mutta muuten ollaan siirtymässä vähitellen enemmän sisätöihin.

Huhtikuun kuulumisia tontilta

Kuten täällä blogissa on tullut mainittua, ei meillä mennyt talon urakointi aivan putkeen. Huhtikuun sana olikin reklamointi. Urakan valmistumisen jälkeen talo käytiin läpi vastaavan mestarin kanssa ja tämän kokouksen perusteella laadimme itse reklamaatiokirjeen, johon erittelimme mielestämme huomautuksen arvoiset kohdat ja lisäsimme kuvat kaikista kohdista. Eniten huomautettavaa meillä oli poikasten asennukseen, päätyräystäisiin ja talon harjan nousuun liittyen ja lisäksi talon etunurkka oli irti sokkelista. Lisäksi oli kaikenlaista pienempää, josta mainitsimme reklamaatiossa. Melkoinen homma tuollaisen reklamaatiokirjelmän laatiminen ja jokaisen kohdan selvittäminen.

Kuva talon harjalta. Oikea puoli korjattu ja vasen puoli korjaamatta. Eron harjan korkeudessa erottaa selvästi.

Kuva talon harjalta. Oikea puoli korjattu ja vasen puoli korjaamatta. Eron harjan korkeudessa erottaa selvästi katolla ollessa.

Reklamaation myötä pidettiin tontilla huhtikuun puolessa välissä kokous, jossa paikalla oli meidän lisäksemme vastaava mestari ja talofirman edustaja. Koska urakoitsijalla on oikeus korvata virheensä, ei meidän mielestämme ollut mahdollista suostua siihen, että virheet korjattaisiin. Pystytyksen jälkeen kun ei vain löytynyt luottamusta siihen, että työnjälki yhtäkkiä paranisi. Näin ollen hyvitys oli se, josta neuvoteltiin. Sopimukseen päästiin pitkällisen pohdinnan päätteeksi ja sopimukseen kuului myös uuden puutavaran toimitus päätyräystäiden korjaamiseen.

Kun reklamaatio oli saatu käsiteltyä päästiin aloittamaan työt talon parissa. Päädyimme siihen, että A tekee isänsä kanssa tarvittavat korjaukset. Räystäiden korjaustoimenpiteet aloitettiin vappuviikonloppuna puutavaratoimituksen saavuttua ja sitä ennen oli ehditty asennella tuulenohjaimia ja tuulensuojalevyä taloon. Koholla ollut nurkkakin saatiin laskemaan löysäämällä terassin tolppien säätöruuveja ja poraamalla hirren sisällä oleva puutappi poikki hirren alareunasta, jolloin tappi pääsee painumaan hirren sisään. Sinänsä melko yksikertaisilla toimenpiteillä onneksi selvittiin tästä. Olemme pohtineet, että nurkan kohoamiseen syynä voisi olla kahden hirren virheellinen asennus, jonka vuoksi hirret ilmeisesti oli jouduttu pystytys vaiheessa repimään pois ja laittamaan oikeat hirret paikoilleen. Tällöin nurkka oli päässyt nousemaan, eikä urakoitsija sitten tarkistanut, että kaikki on paikallaan kuten pitäisi. Niinpä, jos urakointi olisi tehty huolella, ei koko reklamointia olisi tarvittu.

Nurkka oli niin paljon koholla, että tiivisteet eivät olleet tiiviisti paikoillaan.

Nurkka oli niin paljon koholla, että tiivisteet eivät olleet tiiviisti paikoillaan. Tällä hetkellä tämä näyttää jo paljon paremmalta.

Mutta onneksi nyt on reklamointivaiheestä päästy eteenpäin. Toki tyytyväinen ei voi olla siihen, että tällaiseen tilanteeseen ylipäänsä jouduttiin; aikataulua on jouduttu venyttämään ja itselle on tullut paljon suunniteltua enemmän tehtävää. Mutta rakentaessahan ei voi ikinä tietää, mitä kaikkea tulee vastaan. Toivottavasti suurimmat haasteet olisi nyt kuitenkin koettu tällä raksalla.

Vaikka huhtikuun sana taisikin olla reklamointi, ehdittiin siinä sivussa sentään päättää rakennusten ulkomaalauksesta ja aloittaa maalausurakka. Tekeminen ei siis tule tontilla loppumaan kesken!