Kuukausi: marraskuu 2015

Keittiön suunnittelu…ja sen vaikeus

Keittiön suunnittelu on nyt aloitettu. Pohjapiirroksessa on esitetty raamit keittiölle, mutta siinä ei toimintojen sijoittelua ole mietitty sen enempää. Koska vesi- ja viemärisuunnitelman sekä sähkösuunnitelman teko on ajankohtaista, on keittiön toimintojenkin sijoittelua hyvä suunnitella nyt tarkemmin.

Keittiömyyjien kanssa käytyjen keskustelujen myötä olemme tällä hetkellä päätyneet ratkaisuun, jossa jääkaappi, mikro ja pakastin sijoitettaisiin omaksi ryhmäkseen keittiön reunaan, eli mikro integroitaisiin jääkaapin ja pakastimen väliin korkean kaapin keskelle. Jääkaappi ja pakastin tulisivat kalustepeitteisinä kuten myös tiskikone. Jääkaapin sisältö näkyisi kyllä tällaisessa sijoittelussa  melko suoraa olohuoneeseen, mutta toisaalta parempaakaan paikkaa emme jääkaapille oikein ole keksineet. Hieman myös mietimme kolmen korkean kaapin sijoittamista vierekkäin suoraa olohuoneesta näkyvälle seinälle, mutta mallikeittiöitä ja netistä löytyneitä kuvia katseltua ei ratkaisu ehkä kuitenkaan näytä kovin pahalta. Tiskiallas sijoitetaan muuratulle sivuseinälle ja uuni ja liesi saarekkeeseen (, jonka on tarkoitus olla syvempi kuin alla olevassa kuvassa näyttää).

Yläkaappeja ja ehkä jonkinlainen avohyllykkö tulisi muuratulle seinälle, altaan vuoksi tiskikaappi kun on joka tapauksessa pakko sijoittaa tänne. Lisäksi ajattelimme jonkinlaista yläkaappia kolmen korkean kaapin jatkoksi ulkoseinälle. Yleiskuva keittiöstä alkaa siis olla selvillä, mutta esimerkiksi keittiön väri ja materiaalit ovat vielä mietinnässä, valkoista, harmaata vai jotain muuta?

Tässä itse tehtyä hahmotelmaa siitä, miten eri toiminnot tulisivat keittiöön tämän hetken suunnitelman mukaan sijoittumaan.

Olemme nyt pyytäneet tarjouksen kolmelta keittiöfirmalta. Lisäksi jossain vaiheessa pyydetään tarjous varmaankin vielä parilta muulta toimijalta. Sen olemme huomanneet, että kun omat suunnitelmat alkavat olla melko selkeät, on myös keittiömyyjien kanssa helpompi asioida. Aikaa vieväähän keittiötarjousten pyytäminen on ja siksi olemme tyytyväisiä, että näin hyvissä ajoin hommaan ryhdyimme.

Kuviahan keittiöfirmoilta ei pääsääntöisesti saa ennen kuin kaupat on tehty, joten siksi kovin paljon kuvia ei tähän yhteyteen ole laittaa.

Mainokset

Miksi rakennamme hirsitalon?

Hirret ja pystysporukka saapuvat tontille melko tarkasti kolmen kuukauden kulutta. Toisaalta pitkä aika, toisaalta enää niin vähän!

Niin miksi meille tulee hirsitalo? Vaihtoehtoja puntaroidessa elementtirakenteinen puutalo alkoi jollain tavalla tuntua liiankin perinteiseltä ratkaisulta ja vaihtoehdoiksi muodostuivat siis kivitalo tai hirsitalo. Tonttimme on metsäinen ja lähellä sijaitsevat talot ovat puutaloja, joten tältä kannalta mietimme hirsitalon sopivan alueen ja tontin yleisilmeeseen. Lisäksi puu on myös ekologinen valinta ja hirsiseinä tuo taloon omanlaisensa tunnelman.

Hirsitalosta emme halua mökkimäistä vaan, että talo näyttäisi kodikkaalta, nykyaikaiselta omakotitalolta, vaikka talo tuleekin olemaan ulkonäöltään yksinkertainen. Asuntomessuiltahan ”moderneja”, kaupunkiympäristöönkin sopivia hirsitaloja on löytynyt viime vuosina. Meillä on ollut ajatuksena käsitellä sisäseinät vaaleaksi, sillä puunväriset yhdistyvät liikaa mökkitunnelmaan vaikka sisustus toki ratkaiseekin, millainen yleisilme talossa on.

Kuva Jyväskylän asuntomessuilta kesältä 2014. Kuvassa Kontion esittelykohde Laajaranta, jossa seinät oli käsitelty vaalean sävyisiksi Bloom paneelivahalla. Kuva itse otettu ja valitettavasti huonohko, mutta jotain tällaista vaalean sävyä olemme omankin kodin sisäseiniin miettineet.

Kuvassa Kontion esittelykohde Laajaranta (Jyväskylän asuntomessut 2014), jossa seinät oli käsitelty vaalean sävyisiksi Bloom paneelivahalla. Kuva itse otettu ja valitettavasti huonohko, mutta jotain tällaista vaalean sävyä olemme omankin kodin sisäseiniin miettineet.

Nykyäänhän monella valmistajalla on mallistossaan myös ”nurkattomia” ja painumattomia hirsitaloja, jolloin talo sopii monelle kaava-alueellekin. Itse kuitenkin totesimme varmemmaksi ratkaisuksi perinteisemmän nurkkaratkaisun, jota on käytetty jo vuosien ajan, kun kaavakaan ei sitä tässä tapauksessa estänyt. Jännityksellä odotamme, miltä hirsitalo näyttää tontilla pystytettynä ja lopulta valmiina!

Kokemuksiamme talotoimittajien kilpailutuksesta voit lukea täältä: ”kenen kanssa tehdä kaupat

Tontti ja sen hankinta

Tonttia on tässä blogissa sivuttu joitakin kertoja ja myös yläpalkista löytyy hiukan lisätietoa tontista. Tähän väliin voisi kuitenkin olla paikallaan kertoa hiukan tarkemmin tontista ja sen hankinnasta.

Tontti löytyi sattumalta erään kiinteistövälitystoimiston sivuilta. Tontin sijainti nykyisen asuinkuntamme naapurikunnassa kaavoittamattomalla, mutta melko tiiviisti asutulla alueella, yksityistien päässä, lähellä palveluita oli meidän mielestämme hyvä ja kiinnostava. Myös tontin koko (n. 3000 m2) ja maaperä vaikuttivat hyvältä. Lisäksi tärkeä tekijä oli tietenkin tontin myyntihinta.

Kiinnitimme kuitenkin huomiota siihen, että tontti koostui kolmesta erillisestä määräalasta (kuvassa A,B, C), joita ei ollut yhdistetty yhdeksi tilaksi ja siihen, että tontin muoto oli hankala koska kolmion muotoinen pala (noin 400 m2, kuvassa määräala D) ei kuulunut kauppaan. Lisäksi tontille oli kyllä tieoikeus, mutta ei valmista tietä. Miten talo sijoittuisi, kun kolmion muotoinen pala ei kuulukaan tonttiin, entä paljonko tien tekeminen maksaisi? Saimme kiinteistövälittäjän avulla kuitenkin selville sen, ketä määräalan D omisti ja esitimme kiinnostuksemme ostaa pala, jotta tontin muoto olisi parempi. Teimme kuitenkin myynnissä olleesta tontista (A,B, C) tarjouksen ja lopulta kauppoihin päädyttiin keväällä 2014 sillä varauksella, että tontille saisi suunnittelutarveratkaisun, joka takaisi rakennusluvan. Neljännenkin palan (kuvassa D) ostaminen saatiin sovittua kesällä 2014 ja siitä teimme suoraa lopullisen kaupan, joskin myös maininnalla joka mahdollisti kaupan purkamisen, jos suunnittelutarveratkaisua ei myönnettäisi.

Tontti ja rakennusten sijainti

Suunnittelutarveratkaisua varten piti täyttää nippu papereita suunnitelmista, jotka tontilla aikoo toteuttaa ja lisäksi kuulla naapureita. Suunnittelutarveratkaisu meille myönnettiin syksyllä 2014, jonka jälkeen lopullinen kauppa tontista tehtiin syksyllä 2014. Tämän jälkeen jätimme lainhuutohakemuksen maanmittaustoimistoon, lainhuuto on tehty mutta tontin lohkomista odotamme yhä.

Mitä meidän mielestämme kannattaa ainakin huomioida tonttia ostaessa?

– Maaperä, tarviiko paaluttaa vai räjäyttää kalliota vai eikö kumpaakaan. Ostamamme tontti oli heti ensi silmäyksellä kivinen, mutta korkealla paikalla, joten totesimme että vaikka kivet ja kallio teettävät töitä, niin voimme kuitenkin olla varmoja pohjan kantavuudesta eikä yllättäviä ongelmia pohjan suhteen myöhemmin ole odotettavissa
– Jos tietä ei ole, onko tieoikeus valmiina? Tieoikeuden hakeminen voi olla käsittääksemme pitkäkin prosessi
– Kunnan vaatimukset, tarvitaanko yksityiseltä ostetulle kaavoittamattoman alueen tontille suunnittelutarveratkaisua tai poikkeuslupaa. Onko myyjä hakenut luvan vai jääkö se ostajalle?
– Kuuluuko tontti kunnan viemäriverkoston alueelle vai tarvitaanko oma järjestelmä.